Mikä on MP2-tiedosto?
MP2-tiedosto, jota kutsutaan myös MPA-tiedostoksi, on MPEG-1- tai MPEG-2-tasolla II pakattu äänitiedosto. ISO/IEC 11172-3:n määrittämä häviöllinen äänenpakkausmuoto yhdessä MPEG-1 Audio Layer I:n ja MPEG-1 Audio Layer III:n (MP3) kanssa äänitiedoston koon pienentämiseksi. Sitä vastoin MP3 on suositumpi kuin MP2 sen pienemmän koon ja Internetin kautta saatavuuden vuoksi. Siksi MP2 on edelleen tärkeä standardi äänilähetyksissä.
MP2 tiedostomuoto
MPEG Audio Layer II (MP2) on MP3-standardien ydinalgoritmi. MPEG-1 Audio Layer 2 -koodaus saatiin MUSICAM-äänikoodekista. Se alkoi Digital Audio Broadcast (DAB) -projektina Saksassa osana EUREKA-tutkimusohjelmaa. Eureka 147 sisälsi kolme pääelementtiä: lähetyksen koodaus ja kanavointi, COFDM-modulaatio ja MUSICAM-äänikoodaus (masking pattern Universal Sub-band Integrated Coding and Multiplexing). MUSICAM oli yksi harvoista koodauksista, jotka pystyivät saavuttamaan korkean äänenlaadun bittinopeudella 64-192 kbit/s monofonista kanavaa kohti. Tavoitteena oli tarjota pieni viive, pieni monimutkaisuus, virheen kestävyys, lyhyt pääsy yksiköt ja täyttää tekniset vaatimukset yleisradiotoiminnan, tietoliikenteen ja tallennuksen digitaalisille tallennusvälineille.
MP2 on alikaistainen äänikooderi, joka voidaan pakata aikatasolla matalan viiveen suodatinpankilla, joka tuottaa 32 taajuusalueen komponenttia. Vertailun vuoksi, MP3 on muunnosäänikooderi, jossa on hybridisuodatinpankki, mikä tarkoittaa, että kompressointia käytetään taajuusalueella hybridimuunnoksen jälkeen aika-alueesta. MP2-kooderi voi hyödyntää kanavien välistä redundanssia käyttämällä valinnaista yhteistä stereo-intensiteettikoodausta.
MP2-tiedostomuodon tekniset tiedot
MP2-tiedostomuoto perustuu peräkkäisiin digitaalisiin kehyksiin, joissa on 1152 näyteväliä ja neljä mahdollista muotoa:
- monomuoto
- stereoformaatti
- intensiteetillä koodattu yhteisstereoformaatti (stereo irrelevanssi)
- kaksikanavainen (korreloimaton) muoto Alla olevassa taulukossa on joitakin tärkeitä MP2:n teknisiä tietoja:
Spesifikaatio | Kuvaus |
---|---|
Näytteistystaajuudet | 32, 44,1 ja 48 kHz |
Bittinopeudet | 32, 48, 56, 64, 80, 96, 112, 128, 160, 192, 224, 256, 320 ja 384 kbit/s |
Lisänäytteenottotaajuudet | 16, 22,05 ja 24 kHz |
Lisäbittinopeudet | 8, 16, 24, 40 ja 144 kbit/s |
Monikanavatuki | Jopa 5 täyden alueen äänikanavaa ja LFE-kanava (Low Frequency Enhancement channel) |